SÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI
Yhdistyksen nimi: Tervon Metsästäjät Ry
Perustamisaika: 17.11.1955
Kieli: Suomi
Pohjois-Savon Piiri
Kotipaikka: Tervo
Seura on Suomen Metsästäjäliiton piirin jäsen. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä.

SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen;
2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa ja
3) edistää turvallista ja eettistä metsästystä.
3 §
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään; ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua toimintaan;
7) opastamalla turvalliseen ja eettiseen metsästykseen sekä metsästystaitojen harjoitteluun;
8) edistämällä koiraharrastus- ja koetoimintaa
9) omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
10) järjestämällä muuta yleishyödyllistä toimintaa
4 §
SEURAN JÄSENET
Seuran jäsenmuotoja ovat:
- Varsinainen jäsen;
- Koejäsen;
- Kunniapuheenjohtaja;
- Kunniajäsen
- Kannatusjäsen
- Harrastejäsen
Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton piirin sääntöjä ja päätöksiä. Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa.Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kannatusjäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.Harrastejäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä.
5 §
JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää. Lisäksi jäsen on velvollinen noudattamaan toiminnassaan hyviä metsästystapoja sekä edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä. Jäsen on velvollinen vuokraamaan seuran alueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden metsästysoikeuden seuran käyttöön. Jäsen on velvollinen osallistumaan seuran järjestämään turvalliseen metsästykseen liittyviin koulutustapahtumiin seuran kokouksen päättämällä tavalla. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa seuran sihteerille kolmen (3) kuukauden sisällä niiden muuttumisesta. Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kun varsinaisellakin jäsenellä. Kunniapuheenjohtaja ja  kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista. Kannatusjäsenen vuosimaksun suuruudesta päättää seuran talvikokous.Jäsen on velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain seuran kokouksen päättämällä tavalla. Harrastejäsenen liittymis- ja jäsenmaksun päättää seuran talvikokous. Harraste, jäsenellä on äänioikeus seuran yleisessä kokouksessa muissa kuin metsästystä suoranaisesti koskevissa asioissa.
6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
7 §
SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITOTOIMET
Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;
2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti;
5) toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa tai
6) pidättäytyy vuokraamasta seuran metsästysalueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden metsästysoikeutta seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää, pois lukien riistanhoidolliset erityisalueet hallituksen harkinnan mukaan, esim. kosteikot. Seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen. Ennen päätöksentekoa hallituksen on annettava asianomaiselle jäsenelle mahdollisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.
Jos seuran jäsen tekee näissä säännöissä kuvatun rikkomuksen, joka johtaa maanvuokrasopimuksen irtisanoutumiseen, on hallituksen pyrittävä järjestämään kuulemistilaisuus rikkeen tehneelle jäsenelle ja asianomaiselle maanomistajalle. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-huhtikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta
1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
3) tekstiviestillä tai sähköpostilla tai
4) muulla sähköisellä viestimellä.

TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
2) Todetaan kokouksen laillisuus,
3) Hyväksytään työjärjestys,
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,
7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
8) Toimitetaan kahden tilintarkastajan/toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten, sekä päätetään turvalliseen metsästykseen liittyvästä opastuksesta,
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta,
11) Päätetään kannatusjäsenten jäsenmaksusta
12) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,
13) Hyväksytään seuran uudet varsinaiset ja koejäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla,
14) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,
15) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,
16) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
17) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton piirille tehtävistä esityksistä ja
18) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.
10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa hyväksytään seuran käytössä olevat metsästyssäännöt. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioita.
11§
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen
pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.
12 §
PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien on tarkastettava seuran kokousten pöytäkirjat.
13 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa, jolloin päätöksen ratkaisee arpa. Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä erääntyvän jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä koejäseniä ja kannatus jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla saa äänestää, kuitenkin enintään kolmella ( 3 ) valtakirjalla. Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
14§
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille/toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen talvikokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.
15 §
SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
16§
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
17 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.
18 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;
7) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton piirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;
8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
9) pitää seuran jäsenluetteloa;
10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
12) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
15) päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§:n mukaisesti ja
16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii, sekä
17) hyväksyä harraste- ja kannattajajäsenet.
19 §
SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.
20 §
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo – Finlands
Jaktmuseum ry:lle. Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton piirille, jonka jäsen seura on.
21 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty

 

 

KOIRIEN HARJOITUTTAMINEN TERVON METSÄSTÄJIEN ALUEELLA


Metsästysseuran jäseniä tulee käsitellä yhdenvertaisena yhdistyslain mukaisesti. Näin ollen eri koirarotujen harjoitusoikeuksia ei voida rajoittaa, jos rajoitus ei koske kaikkia metsästysseuraan kuuluvia koirarotuja ja omistajia.

Hirviporukan johtaja päättää metsästyspäivinä hirviporukkaan kuuluvien koirien käytöstä. Huomioon tulee ottaa, että harjoitusoikeutta metsästyspäivien ulkopuolella ei voida rajoittaa, jos rajoitus ei koske kaikkia seuran jäseniä ja koirarotuja.

KOIRIEN KÄYTTÖ

  •  Metsästysseuraan kuuluvien jäsenien koiran koulutus on vapaata seuralle vuokratuilla alueilla koko metsästyskauden. Metsästyslain määräykset ja asetukset tulee huomioida koiria harjoitettaessa mm. koiria koskeva kiinnipitoaika. Myös aluekohtaiset rajoitukset tulee varmistaa ennen koiran irti päästämistä.
  • Hirvikoirien harjoittelun osalta, tulee hirviporukan johtajalle ilmoittaa hirven metsästyksen aikana tapahtuva harjoittelu kaikkien koirarotujen osalta, mikä kohdistuu hirveen. Ilmoituskäytäntö oltava, että mahdollisten vahinkotilanteiden osalta harjoitustoiminnasta on tieto hirven metsästyksestä vastaavalla henkilöllä. Muutoin alueita tai ajankohtaa hirvikoirien osalta ei voida rajata, jos niistä ei ole maanvuokrasopimuksissa erillistä mainintaa.
  • Jos koiraa harjoitetaan hirvellä, ilmoitus hirviporukan johtajalle on tehtävä, vaikka varsinainen jahti olisi päättynyt.
  • Jos hirviporukan jäsenistö yksimielisesti päättää, että ennen jahdin aloitusta pidetään harjoittelua estävä jakso, niin se koskee ainoastaan hirviporukan jäseniä. Joka tapauksessa tässäkin tulee huomioida, että ”rauhoitusjakso” kestää maksimissaan 9vrk. ennen varsinaisen  jahdin alkua.

Nuoren hirvikoiran koulutus

  • Tervon Metsästäjien hirviporukkaan kuuluvalle nuoren koiran omistajalle voidaan antaa kaatolupa myös arkipäivänä, jolla harjoitustilanne voidaan päättää hirven kaatamiseen. Jokaista nuorta koiraa kohden on mahdollisuus yhteen esityksen mukaiseen kaatolupaan. Seuraavat kohdat tulee toteutua ennen kaatoluvan myöntämistä:
  1. Harjoitustilanteen muuttuessa metsästystilanteeksi tulee hirvenmetsästykseen liittyvät lait ja asetukset huomioida sekä järjestää tapahtuva metsästys niiden mukaisesti.
  2. Luvan hirven kaatamiseen antaa hirvijohtaja tai varajohtaja, jonka tulee olla läsnä metsästystilanteessa.
  3. Metsästykseen tulee osallistua vähintään kolme hirviporukan jäsentä.
  4. Koiran työskentely tulee olla todennettavissa seurantalaitteen avulla myös jahdin päätyttyä (esim. UltraCom)
    • Jos koiran ohjaajan omat seurantalaitteet ovat sellaiset, että yllä mainittua toimintoa ei ole mahdollista suorittaa, ei kaatolupaa voida antaa.

Huom! Koirien harjoittamista ja esityksen mukaista toimintaa seurataan vuosittain ja tarvittaessa käytäntö
muutetaan, jos asiat ei suju sovitulla tavalla. Väärinkäytöksiin ja kohtuuttoman häiriöiden aiheuttamiseen
puututaan sääntöjen mukaisin kurinpitotoimin.